Delfoi-metodi on innovointimetodeista tuotteliaimpia sekä määrä- että laatunäkökulmista katsoen. Niille, jotka suunnittelevat palvelumuotoilua, -innovointia, skenaarion kuvaamista tai uutta ilmettä strategian viestintään, delfoi on osuva työprosessi.

Delfoi-menetelmän (metodista käytetään myös käsitettä delphi-method) yleisin sovellus on tulevaisuudentutkimuksessa. Ilmiön analysointiin kerätään asiantuntijoita, jotka antavat lausuntoja usein usealla lausuntokierroksella. Lausuntokierrosten aikana ilmiö konkretisoituu kuviksi, tarinoiksi ja perusteluiksi.

Delfoi käyttää laajaa asiantuntijajoukkoa – sen parissa esiintuodaan mahdollisimman erilaisia näkemyksiä ja kannustetaan toisinajatteluun. Asiantuntijoina käytetään usein organisaation ulkopuolisia näkijöitä, mutta delfoin voi toteuttaa myös sisäisenä sovelluksena. Delfoi on yhteiskehittämisen metodi.

Asiantuntijoiden erilaiset näkemykset vaihdetaan, niistä keskustellaan ja ajattelumallit haastetaan. Työprosessiin kuuluu eri asiantuntijoiden näkemysten rakentava opponointi ja validointi. Erilaiset näkemykset dokumentoidaan, mutta lopulta pyritään asiantuntijoiden konseksukseen – tai yhteiseen pääkuvaan. Siksi tärkein vaihe on synteesi, jossa lausunnonantajien erilaisista tarinoista tehdään synteesi. Prosessin tuotos on usein skenaario. Steps Ahead on versioinut metodista asiakkuusskenaario -sovelluksen.

Metodin vahvuutena on erilaisten näkemysten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen. Usein ääriarvot ovat mielenkiintoisimpia, koska ne edustavat joko suurinta luovuutta tai asiantuntemattomuutta – siis kahta ääripäätä. Moderaattorin rooli onkin tunnistaa uutuusarvoltaan merkittävin sisältö laajasta aineistosta.

Olen nähnyt, kuinka tällaisella yhteisellä delfoi metodi on edistänyt kollegoiden välisten ajattelumallien ymmärtämistä ja kunnioittamista ja yhteistyötä.

Suosittelen palveluinnovaatioita hakeville delfoi-metodia.